torstai 9. huhtikuuta 2015

Ei kielletty on sallittua

Niinhän sitä voisi luulla. Toiset luulevatkin. Tämähän on sitten jossain päin maailmaa johtanut tilanteeseen, jossa holhoavan valtion lakikirjasta on tullut kuusi metriä korkea. Tällaisia tapauksia taisi olla nyky-Saksan alueella ennen Bismarkia jos oikein muistan. Toisaalta tuntuu siltä, että on sitä sellaisiakin maita, joissa kaikki mikä ei ole erikseen sallittua on ilmeisen kiellettyä. Sanotaanko nyt vaikka... No joo.

Miksi tällainen alustus?

Lehteä taas luin. Siellä oli juttu lapsien uhraamisesta Ugandassa. Eli tämä noitatohtorien yms. suorittama erilaisten keskenkasvuisten ruumiinosien myynti.

En tiennyt että:

Ugandan laki ei määrittele riittävän tarkasti lapsiuhria ja tämä aiheuttaa omat ongelmansa näiden tapausten käsittelyssä.

Ugandan laki ei määrittele rikosta "lapsen ruumiinosan irroittaminen" ja siten siitä ei ole myöskään rangaistusta määrättynä.

Voi hyvä helvetti taas! Mitä se kertoo asennoitumisesta jos tällaiset asiat pitää erikseen lakiin kirjata?

Vuonna 2013 brittiorganisaatio Humane Africa julkaisi neljän kuukauden tutkimuksen 25 maaseudun yhteisöstä. Aineisto oli kerätty 2012. Tuona ajanjaksona noissa yhteisöissä yhteensä keskimäärin yksi lapsi per viikko joutui uhratuksi.

Maaseudulla (ja kyllähän nuo uskomukset tiukasti täällä Kampalassakin paikoitellen istuvat) veri tuo onnea, rikkautta. Lapsen veri on puhtaampaa ja siten tehokkaampaa. Yleensä kidnappaajana onkin joku lapsen sukulainen tai muuten vaan lähipiiriin kuuluva. "Jaa kappas. Naapurin kaksivuotias näkyy olevan yksin niiden kuistilla. Sillähän meikäläinen varmistaa Bugatti Veyronini saannin". Että pitäkääs vaan siskolikat varanne kun täältä lomille taas kohta tullaan...

Edelleen: Ugandassa tosiaan katoaa ANPPCAN:in (afrikkalainen lasten oikeuksien järjestö) vuoden 2009 tietojen mukaan 3000 muksua vuodessa. Suurinta osaa noista ei löydetä koskaan. Iso osa menee toki oletettavasti koti- tai muiksi orjiksi Ugandan sisälle, Englantiin tai hiekkamaihin mutta kuten sanottua, mitään varmaahan tuosta ei tiedä. Luulisi kuitenkin, että hengissä selvinneitä ilmaantuisi aina silloin tällöin takaisin ihmisten ilmoille?

Aika tuhtia settiä oli joo se artikkeli.

Toinen mukava juttu oli tehty Kampalan alueella kasvatettujen ja -myytävien elintarvikkeiden lyijypitoisuuksista. Eritoten juurekset olivat raskasta tavaraa. Nyt loppui porkkanan popsiminen ja bataatin mässytys. Kalaahan me olla juuri muutenkaan vedelty niin että sen suhteen ei tarvitse asioita paljon muuttaa.

Putkijätkää ei näy eikä kuulu.

http://www.monitor.co.ug/artsculture/Reviews/Child--sacrifice-faceless-crime-innocent-lives/-/691232/2679772/-/item/0/-/w2jtj2/-/index.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti