maanantai 29. kesäkuuta 2015

Unehtu

Henkilökohtainen jäkätysosasto meinaan.

Ensinnäkin torstaina vuokraisäntä lähetti edustajansa putkimiehen kanssa tarkastamaan josko tuon meidän lämminvesivaraajan saisi korjattua. Olin kyllä sanonut jo kolme kuukautta sitten, siinä pöntön viikottaisen tekohengittelyn lomassa että "ei saa". Kävivät sitä jo silloin katsomassa.

No. Asiahan on niin että en minäkään vuokraisäntänä vuokralaisen juttuja rikkimenneistä värkeistä ilman asioiden tarkistamista niele. Mutta jos varaajan vaipassa on puolen metrin halkeama josta vesi huljaa eristeisiin ja pöntön katolta yli, niin kyllä siinä vähän kokemattomampikin putkimies jo korvillaan näkee ettei siitä oikein kalua enää saa.

No juu. Isännän putkimies totesi tämän saman asian ja huolimatta isännän edustajan kiivaista paikallisella murteella esitetyistä korjausvaatimuksista hän sen sanoikin.

"No. Kai se on uusi varaaja hommattava. Viisikymmentä litraa varmaan piisaa?"

"Tuota noin. Toi edellinen on sata viisikymmentä litraa. Tässä talossa on kaksi kylppäriä ja neljä henkeä asumassa vakituisesti. Koska lämmönvaraustoiminta tapahtuu päivällä elikkäs kun aurinko paistaa niin mitäs veikkaat: Riittääkö sitä lämmintä vettä ihan oikeasti? Satkun pytyn itse laittaisin, minimissään."

"Ymmmmmmmm" ja muuta yninää. "No ok. Huomenna tulee."

Lienee sanomattakin selvää että ei ole näkynyt uutta lämpövesipönttöä. Puutarhuri-Milton sanoi heti omistusportaan lähdettyä että "Ei kuukauteen tule."

Toinen juttu oli sitten eilinen asiointi Entebben Nakumattissa. Ostin vesimelonin, juuston ja kahvipaketin. Karkeasti laskien 37 000 shillinkiä. Kyä mä sen verran kykenen päässäni ynnäämään. Plus että Nakumatt-liikkeissä hinnat ovat vakiot.

Kassajannu veteli ostokset läpi piipparista ja hopsan! 68 000 shillinkiä. Oli pakko kysyä että "Pidätkö sä mua aivan idioottina? Annapa se kuitti."

"Kuitin saat sitten kun maksat."

"Hjooo. No. Kerropas nyt mulle sitten paljonko se sun näyttösi antaa näille kamoille hintaa?"

"Meloni 15 000. Kahvi 22 500. Ja toi juusto on 29 500."

"Ai 200 grammaa Dairy boardin paikallista Edamia jonka mä tiedän maksavan 11 500? Nyt ihan oikeasti! Se on sillä lailla että jos mulla on kolme tavaraa ostoksissani niin onhan toi nyt silkkaa idioottimaisuutta koittaa kusettaa laskun loppusummaa yhden tuotteen kanssa kaksinkertaiseksi."

"Juusto maksaa sen 29 500."

"Ei maksa. Mene itse katsomaan sieltä hyllystä. Tai ei sun tarvitse, mä en enää ota sitä. Tuleppas esimies tänne! Niin, just sinä. Opeta nää sun pojat joko 1) laskemaan tai 2) koittamaan olla noissa kusetusyrityksissä edes joissain järjen rajoissa."

Kolmas tapaus oli sitten lauantaina Fuego-ravintolassa. Erinomaista eritrealaista ruokaa. Ovat vaan pistäneet siellä olevan puusaunan säppiin kun se vissiin söi niin paljon puuta.

Ymmärrän jos lasku ei mene oikein. Se on kuitenkin vaan sillä viisiin että yli 20% ylimääräinen tulee kyllä useimmiten asiakkaan toimesta huomattua. Saattoi toki olla vahinko tuo... Mutta jos vielä laskun oikaisun jälkeen koitetaan vaihtorahoista jättää yli puolet tuomatta niin c'mon nyt.

Semmoista nillitystä tänään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti